23.01.2011 - Vastoinkäymisiä

[Soneü]

Heräilin aamulla päivällä yhden aikaan herätyskelloni sanoessa itsensä irti. Miksi juuri tänään olin nukkunut pitkään vaikka minun olisi pitänyt olla tallilla jo aamulla. Kohautin olkiani ja ravasin alakertaan syömään aamiaista, joka oikeastaan muistutti jo lounasta. Samassa talossa asuva kämppikseni Katrin kummasteli että olin vieläkin kotona ja naurahti selitellessäni hänelle innottomasti herätyskellostani. Pakkasin mukaani muutaman eväsleivän ja lähdin käynnistämään autoani. Harvinaisen kylmän talven takia kaara ei lähtenytkään käyntiin, tuhisi vain. Kiroten laitoin auton lämmitykseen ja palasin takaisin sisälle.
- Päivä ei näemmä lähtenyt kovin hyvin käyntiin, Katrin tokaisi myötätuntoinen katse silmissään. - Heittäsitkö mut samalla kaupalle?
Nyökkäsin. - Saat sitten kävellä takaisin.
Katrin irvisti, mutta alkoi laatia kauppalistaa.

Pääsimme vihdoin matkaan auton lämmettyä puolisen tuntia. Katrin istui vieressäni ja lauloi hymyillen radion mukana. Naisen hyvä tuuli tarttui minuunkin ja lopulta lauloimme molemmat kovaan ääneen. Tipautin Katrinin kaupalle ja jatkoin hymyillen matkaani tallille. Weigelin upea tila siinti edessäni, ja käännyin tutulle tielle. Tallipihassa kävi jo kova hälinä kun astuin ulos autosta raikkaaseen talvi-ilmaan. Kävelin sisään talliin ja rypistin hieman kulmakarvojani kuullessani kovaäänistä jutustelua. Huomasin Thanin karsinassa viimekertaisen mysteerimiehen jonka nimeä en muistanut kysyä. Felicia ja Aida katosivat oleskelutilaan. Etenin Thanin karsinalle ja katselin miestä joka riisui varusteita orilta.
- Ai, en tiennytkään että olit tulossa tänään hoitamaan niin ajattelin liikuttaa Thanin, mies sanoi yllättyneenä huomatessaan minut. - Ja olen muuten Jimmy, viime kerralla en muistanut mainita, hän jatkoi vielä hieman omahyväiseen sävyyn.
- Eipä tuo haittaa, sanoin hymyillen. - On muutenkin vähän kiire, niin en olisi välttämättä kerennytkään ratsastamaan tänään.
- No mutta sä varmaan haluisit hoitaa tän, Jimmy sanoi nyökäten oriin päin.
Nyökkäsin innokkaasti ja Jimmy poistui oleskelutilan puolelle vinkaten nopeasti silmää.

Enempää äskeistä miettimättä tervehdin Thania, joka puhalsi käsilleni lämmintä ilmaa. Silitin orin kaulaa hetkisen, mutta keskityin sitten avaamaan kohmettuneita suitsien solkia. Ripustin mustat suitset karsinan ovelle odottamaan pesua ja pujotin riimun Thanin päähän. Hevonen venytti kaulaansa ja keskittyi etsimään karsinan kuivikkeen seasta heinää. Avasin satulavyön ja Thani vetäisi syvään henkeä. Naurahdin hassulle pojalle nostaessani satulan selästä. Valikoin harjapakista muutaman harjan ja aloin harjaamaan harmahtavaa karvaa pitkin, voimakkain vedoin. Poni venytti kaulaansa nauttien käsittelystä. Putsasin kaviot ja selvitin harjan ja hännän. Talutin Thanin tarhaan, jossa se liittyi innokkaasti pukitellen kavereidensa seuraan.

Palasin takaisin sisälle ja nappasin Thanin varusteet karsinan edustalta. Satulan laskin telineeseensä, mutta suitset päätin puhdistaa kevyesti. Pesin kuolaimet huolellisesti ja kävin läpi sienellä pyyhkien suitset. Pujotin ne sitten ristitettyinä koukkuun ja kävin hakemassa harjapakin omalle paikalleen. Juuri kun olin valmis puhelimeni soi. Kiiruhdin Thanin karsinalle vastaamaan siihen. Soittaja oli Kristen.
- Moi Kris, hihkaisin.
- Hei, kuului kaiuttimesta. - Viittisitkö käydä kaupassa kun tuut tallilta, unohdin ostaa leipää.
Vilkaisin kelloani. Kauppa menisi kiinni kahden tunnin kuluttua, joten lupasin koettaa keretä.
- Hieno juttu, Kris sanoi aurinkoisesti.

Ennen lähtoäni liityin Aidan ja Jimmyn seuraan jakamaan päiväheiniä. Aida pyöritteli ahkerasti silmiä Jimmyn jutuille ja päättelin heidän olevan kämppiksiä, vaikka miehen juttujen perusteella olisin voinut kuvitella heidän välillä olevan enemmänkin kuin ystävyyttä. Naurua pidätellen jaoin heiniä.
- Kiitos avusta, Aida sanoi hymyillen. - Marian ja Mick ovat ristiäsissä, eivätkä tule vielä vähään aikaan.
Nyökkäsin iloisesti ja lähdin hakemaan tavaroitani Thanin karsinalta. Minun pitäisi pitää kiirettä keretäkseni kauppaan. Eväsleivät söin ajaessani, sillä nälkä yllätti. K-Marketin parkkipaikalla ei näkynyt autoja ja luulin myöhästyneeni, mutta kauppa olikin vielä auki. Kävin nopeasti hakemassa pari pakettia leipää ja lähdin ajamaan kohti kotia.